Miten lapsen lukemaan oppiminen etenee?
Lukutaidon oppimisen kulkua voidaan arvioida erilaisilla menetelmillä, joissa hyödynnetään mallinnuksia alkavan lukutaidon kehittymisen vaiheista. Lolan Oppimaailmassa olemme jakaneet lukemisvalmiuksia ja alkavaa lukutaitoa kehittävät tehtävät useampaan tasoon, jotta kehityksen seuraaminen olisi helpompaa. Tasojen ymmärtäminen voi auttaa vanhempia seuraamaan ja motivoimaan lasta lukemaan oppimisessa. Nykyinen sovelluksemme sisältää harjoituksia enimmäkseen tasoilla 2–7, mutta malli kattaa siis myös myöhempiä lukutaidon tasoja.
Alkavan lukutaidon kehittymisen jakaminen eri tasolle voi auttaa lapsia oppimaan ja vanhempia ymmärtämään, miten lapsi on edennyt. Uuden tason saavuttaminen voi olla motivoivaa ja palkitsevaa. Mikäli taas joku taso aiheuttaa paljon haastetta, oikeanlaista harjoittelua on helppo lisätä. Olemme saaneet malliimme palautetta ja vinkkejä lukemisen opetteluun keskittyneeltä ja mm. ”Sanat paloiksi” -arviointimenetelmän kehittäjältä, professori emerita Marita Mäkiseltä.
1. Fonologinen herkistyminen
Mallissamme ensimmäinen lukutaidon kehitysvaihe on tilanne, jossa lapsi alkaa ymmärtää, että sanat koostuvat pienemmistä yksiköistä – tavuista ja äänteistä. Tätä taitoa voi harjoitella erilaisin tavoin. Vaihetta kutsutaan usein fonologisen herkistymisen vaiheeksi.
2. Kiinnostuminen äänteistä ja kirjaimista
Seuraavana vaiheena pidämme tasoa, jossa lapsi kiinnostuu aakkosista eli kirjoitetuista kirjaimista. Samalla hän ymmärtää, että puhuttu sana koostuu pienemmistä yksiköistä. Hän alkaa erottaa puheesta mm. sanojen alussa olevia äänteitä. Yleensä tämä vaihe alkaa helppojen vokaalien tunnistamisesta ja päättyy vaikeisiin konsonantteihin tai vierasperäisiin kirjaimiin.
3. Kirjain-äännevastaavuus
Kolmantena tasona pidämme vaihetta, jolloin lapsi oivaltaa, että kirjaimen nimi ja äänne ovat eri asioita. Hän ymmärtää, että jokaista puhuttua äännettä vastaa kirjoitetun kielen kirjain. Tällöin puhutaan kirjain-äännevastaavuuden oivaltamisesta. Tällöin lapsi alkaa vähitellen soveltaa, mitä kirjainta kukin äänne vastaa.
4. Äänteiden yhdistäminen tavuiksi ja sanoiksi
Seuraavana, neljäntenä ja usein haasteellisimpana vaiheena pidämme alkavaa lukutaidon tasoa, jossa äänteitä opitaan yhdistämään tavuiksi ja sanoiksi. Tällöin opitaan lukemaan lyhyitä ja helppoja yksittäisiä sanoja. Tavuttaminen ja tavujen hahmottaminen on osa ko. tason oppimista.
5 & 6. Helppojen ja keskivaikeiden sanojen lukeminen
Viidennessä vaiheessa aletaan oppia helppojen sanojen lukemista. Helpot sanat kuuluvat lapsen arkisanastoon, niissä on enintään kaksi tavua ja tavut ovat lyhyitä. Tämän jälkeen siirrytään seuraavalle tasolle eli keskivaikeiden sanojen harjoitteluun. Tähän tasoon kuuluu mm. vaikeampia kaksitavuisia sanoja ja esimerkiksi helpompia kolmetavuisia sanoja.
7. Vaikeiden sanojen lukeminen
Seuraavassa, seitsemännessä vaiheessa aletaan oppia vieläkin vaikeampia sanoja. Tähän sisältyy monitavuisia, haastavia sanoja sekä mm. yhdyssanoja. Tämä vaihe menee usein ristiin seuraavan tason kanssa eli seuraavan tason oppiminen voi olla jo pitkällä ennen tämän tason hyvää hallintaa.
8. Sanojen yhdisteleminen ja ymmärtäminen
Tasolla kahdeksan aletaan yhdistellä ja ymmärtää lyhyitä lauseita. Tällöin siis ymmärretään sanojen välinen yhteys. Tämäkin taso on varsin laaja eli yksinkertaisista lauseista vaikeampiin siirtyminen voi ottaa pitkänkin ajan.
9. Lauseiden ymmärtäminen
Tämän jälkeen aletaan opetella pidempien lauseiden ymmärtämistä. Tässä vaiheessa laajennetaan kykyä lukea pidempiä tekstejä ja ymmärtää tekstien sisältöjä.
10. Pitkien tekstien ymmärtäminen
Lopuksi, kun perusteet hallitaan hyvin, siirrytään yleensä kymmenennelle tasolle, lukutaidon syventämiseen. Tällöin lukemisen osaaminen on jo niin syvällistä, että pystytään analysoimaan tekstiä ja tekemään päätelmiä luetun teksti pohjalta.
Jatkossa lukemisen osaaminen kehittyy yhä edelleen ja siirrytään kriittisen lukutaidon osaamiseen. Tällöin tekstin analysointi voi olla jo hyvin syvällistä. Tämän vaiheen olemme jättäneet mallistamme pois kokonaan.
Lukemaan oppiminen ei tapahdu aina tietyn kaavan tai mallin mukaan eli lukemisen voi oppia eri tavoin, eri järjestyksessäkin. Ja kuten sanottua lukemisen osaamista voidaan arvioida ja seurata erilaisten mallien perusteella eli käyttämämme malli ei ole ainoa malli. Mielestämme on tärkeää, että olemassa on selkeä, looginen, dokumentoitu malli, jotta lukemisen osaamisen kehittymistä on helppo seurata ja mitata.
Mikäli haluatte käyttää sovellusta lukemaan oppimisen tukena, huomioittehan että kaikkien kymmenen vaiheen kattamiseen tarvitaan yleensä useampi sovellus. Varhaisen lukutaidon kehityksen vaiheet voidaan kattaa myös yhdellä sovelluksella, kuten Lolan Oppimaailman avulla ja muun harjoittelun avulla, mutta esimerkiksi kaksi viimeistä vaihetta opitaan yleensä aktiivisen ja monipuolisen lukemisen sekä systemaattisen kouluopetuksen myötä.
Alla on vielä yksinkertainen taulukko, joka selventää sitä kuinka me jaamme lukutaidon eri tasoille.
Lapsen lukemisen osaamisen tasot; tasot 2-7 mukana Lolan Oppimaailmassa
Jos haluat selvittää millä tasolla lapsesi lukutaito on, voit katsoa oheista taulukkoa tai vastata muutamaan kysymykseen, joissa on konkreettisia esimerkkejä vieressä. Kyselyllä selviää myös se, voisiko esimerkiksi Lolan Oppimaailma soveltua teille ja millä tasolla lapsenne alkava lukutaito on sovelluksen sisältöön nähden.
Mika Heikinheimo, BeiZ & Lola Panda tiimi, perustaja
Marita Mäkinen, professori, emerita
