Lukemaan oppiminen tapahtuu yleensä vaiheittain. Ensin lapsi kiinnostuu äänteistä ja kirjaimista. Sen jälkeen hän alkaa yhdistää äänteitä tavuiksi ja sanoiksi. Lopulta lukeminen muuttuu vähitellen sujuvaksi.
Jokainen lapsi oppii omaan tahtiin. Toiset oppivat nopeasti ja toisilla jotkin vaiheet vievät enemmän aikaa. Siksi lukemisen kehitystä voi olla helpompi ymmärtää selkeiden tasojen avulla.
Lolan Oppimaailmassa olemme jakaneet alkavan lukutaidon kehityksen kymmeneen tasoon yhdessä professori emerita Marita Mäkisen kanssa. Malli auttaa vanhempia hahmottamaan mitä taitoja lapsi parhaillaan harjoittelee ja mitä seuraavaksi kannattaa opetella.
Lolan Oppimaailma sisältää tällä hetkellä harjoituksia erityisesti lukutaidon tasoille 1–8. Mallin myöhemmät tasot keskittyvät pidempien tekstien lukemiseen ja luetun ymmärtämiseen. Näitä sisältöjä kehitetään tuleviin versioihin.
Lukemaan oppiminen etenee yleensä vaiheittain kirjaimista ja äänteistä tavuiksi, sanoiksi ja lopulta sujuvaksi lukemiseksi. Jokainen lapsi oppii omaan tahtiin, joten lukutaidon kehitystä voi olla helpompi ymmärtää eri vaiheiden avulla.
Lukemaan oppiminen etenee yleensä vaiheittain kirjaimista ja äänteistä tavuiksi, sanoiksi ja lopulta sujuvaksi lukemiseksi. Jokainen lapsi oppii omaan tahtiin, joten lukutaidon kehitystä voi olla helpompi ymmärtää eri vaiheiden avulla.
Saatavilla iOS:lle ja Androidille.
Lolan Oppimaailman lukutaidon malli on kehitetty yhdessä BeiZ & Lola Pandan perustajan Mika Heikinheimon, Lola Panda tiimin sekä professori emerita Marita Mäkisen kanssa.
Malli pohjautuu suomalaiseen lukemaan opettamisen perinteeseen, varhaisen lukutaidon tutkimukseen sekä nykyisiin opetuskäytäntöihin. Tavoitteena on ollut rakentaa selkeä ja lapselle helposti hahmotettava etenemismalli.
Lukemaan oppiminen etenee vaiheittain, mutta kehityksen seuraaminen voi joskus olla vanhemmille vaikeaa. Siksi olemme jakaneet lukutaidon kehityksen kymmeneen selkeään tasoon.
Jokainen taso sisältää lisäksi kolme vaikeusastetta:
Käytännössä mallissa on siis yhteensä 30 etenevää harjoitteluvaihetta. Tavoitteena on, että harjoittelu pysyy lapselle sopivan haastavana koko oppimisen ajan. Liian vaikeat tehtävät voivat turhauttaa ja liian helpot tehtävät voivat vähentää motivaatiota.
Lolan Oppimaailmassa lapsen ei tarvitse itse valita vaikeustasoja tai tehtäviä. Sovellus ohjaa etenemistä automaattisesti lapsen osaamisen mukaan.
Mallin tarkoituksena on auttaa:
Professori emerita Marita Mäkinen on yksi Suomen tunnetuimmista lukemaan oppimisen asiantuntijoista. Hän on osallistunut useiden varhaisen lukutaidon arviointimenetelmien kehittämiseen sekä tutkinut lukemaan oppimista vuosikymmenten ajan.
Lapsi alkaa ymmärtää, että sanat koostuvat pienemmistä osista kuten tavuista ja äänteistä.
Tässä vaiheessa lapsi voi:
Tässä vaiheessa lapsi harjoittelee kuuntelemaan puheen rytmiä, sanojen alkuääniä ja erilaisia äänteitä. Puheen äänteiden tunnistaminen tukee myöhempää lukemaan oppimista ja siksi tätä vaihetta pidetään tärkeänä osana varhaista lukutaitoa.
Lapsi kiinnostuu aakkosista ja alkaa tunnistaa kirjaimia. Moni lapsi innostuu tässä vaiheessa erityisesti oman nimensä kirjaimista.
Tässä vaiheessa lapsi voi:
Lapsi alkaa ymmärtää, että jokaisella äänteellä on oma kirjain. Tämä on tärkeä vaihe lukemaan oppimisessa.
Tässä vaiheessa lapsi voi:
Suomen kielessä kirjaimet ja äänteet vastaavat toisiaan melko johdonmukaisesti. Se helpottaa lukemaan oppimista verrattuna moniin muihin kieliin.
Tässä vaiheessa lapsi alkaa yhdistää äänteitä tavuiksi ja sanoiksi. Monelle lapselle tämä on yksi haastavimmista vaiheista.
Tässä vaiheessa lapsi voi:
Esimerkiksi:
MA
TO
MATO
Monelle lapselle tämä on yksi haastavimmista vaiheista.
Monelle lapselle juuri tavujen yhdistäminen on vaihe, jossa lukeminen alkaa ensimmäistä kertaa tuntua oikealta lukemiselta.
Tavuttaminen auttaa hahmottamaan sanojen rakennetta ja tukee lukutaidon kehittymistä.
Lapsi alkaa lukea tuttuja ja lyhyitä sanoja. Lukeminen alkaa vähitellen nopeutua.
Sanat ovat yleensä:
Esimerkiksi:
Lapsi harjoittelee pidempiä ja vaikeampia sanoja. Mukana voi olla pidempiä tavuja, kolmitavuisia sanoja ja uusia sanarakenteita.
Lukeminen vaatii vielä paljon harjoittelua, mutta varmuus alkaa kasvaa.
Tässä vaiheessa lapsi alkaa usein tunnistaa sanoja myös nopeammin ilman että jokaista äännettä tarvitsee lukea erikseen.
Lapsi harjoittelee haastavia sanoja ja yhdyssanoja. Lukeminen muuttuu vähitellen sujuvammaksi.
Tässä vaiheessa lapsi voi lukea:
Lapsi alkaa ymmärtää sanojen välisiä yhteyksiä ja lukea lyhyitä lauseita.
Lukemisessa tärkeäksi tulee myös ymmärtäminen eikä pelkkä sanojen tunnistaminen.
Tässä vaiheessa huomio alkaa siirtyä vähitellen yksittäisten sanojen lukemisesta luetun ymmärtämiseen.
Lapsi oppii lukemaan pidempiä tekstejä ja ymmärtämään niiden sisältöä paremmin.
Lukutaito vahvistuu koko ajan.
Lukemisesta tulee sujuvaa ja lapsi pystyy käsittelemään pitkiä tekstejä.
Tässä vaiheessa lapsi:
Selkeä eteneminen auttaa monia lapsia motivoitumaan harjoittelusta. Myös vanhemman on helpompi seurata, miten lukutaito kehittyy.
Tasot auttavat tunnistamaan:
Pienet onnistumiset rakentavat itsevarmuutta ja tekevät oppimisesta mukavampaa.
Lolan Oppimaailma on lapsille suunnattu oppimissovellus, jossa harjoitellaan alkavaa lukutaitoa pelien avulla.
Sovellus sisältää harjoituksia erityisesti tasoille 1–8:
Harjoitukset etenevät vaiheittain helpoista kirjainharjoituksista tavuihin, sanoihin ja lauseisiin. Sovellus ohjaa etenemistä automaattisesti lapsen osaamisen mukaan.
Lukemaan oppimista voi harjoitella monella tavalla myös kotona. Tärkeintä on myönteinen ilmapiiri ja säännöllinen harjoittelu.
Hyviä tapoja harjoitella ovat esimerkiksi:
Pienet onnistumiset auttavat lasta innostumaan lukemisesta ja vahvistavat itseluottamusta.
Minkä ikäisenä lapsi oppii lukemaan?
Lapset oppivat lukemaan eri tahtiin. Osa kiinnostuu kirjaimista jo varhain ja osa tarvitsee enemmän aikaa ja harjoittelua. Suomessa monet lapset oppivat lukemisen perusteita esikoulussa ja ensimmäisellä luokalla.
Mitä jos lapsi ei kiinnostu lukemisesta?
Kiinnostus lukemiseen kehittyy usein vähitellen. Yhteinen lukeminen, pelit, riimit ja myönteinen kannustus voivat auttaa lasta innostumaan harjoittelusta.
Miksi tavuttaminen on tärkeää?
Tavuttaminen auttaa lasta hahmottamaan miten sanat rakentuvat. Se tukee sanojen lukemista ja sujuvan lukutaidon kehittymistä.
Voiko peleillä oppia lukemaan?
Pelilliset harjoitukset voivat tehdä lukemisen harjoittelusta motivoivampaa. Moni lapsi oppii paremmin silloin kun harjoittelu tuntuu leikiltä.
Lukutaidon kehitys ei etene kaikilla lapsilla samalla tavalla. Toiset tarvitsevat enemmän aikaa ja harjoittelua kuin toiset.
Tärkeintä on turvallinen ilmapiiri, säännöllinen harjoittelu ja onnistumisen kokemukset.
Kun harjoittelu on sopivan tasoista ja lapselle mielekästä, lukeminen alkaa vähitellen sujua yhä paremmin.
Teksti: Mika Heikinheimo yhdessä Lola Panda tiimin kanssa
